2005-06-20 - 10:32 a.m.
Vanha viisaus sanoo: Miksi naisten on niin vaikea arvioida etäisyyksiä? Koska kaikki miehet sanovat että tämä: |-------------------------------------| on 25 senttiä.
Menin perjantaina keikalle Suomenlinnaan, ja olin laskenut että itse keikkapaikalle kestää lautalta noin 25-30 minuuttia kävellä. Kesti 5. Keikka meni kuitenkin tosi hyvin, ja yleisö (josta 60 % psykologeja) olivat innoissaan. Äidyin vähän dissaamaan yhtä kundia siellä ja keikan jälkeen suuri osa firman naisista tuli kiittämään. Kundi on ilmeisesti ihan kusipää. Hahaaa! Kyllä voi komiikassa olla avuksi tietämättäänkin.
Perjantaina päivällä kuvattiin loput pilotista. Oli ihan mielettömän hauskaa. Ja tosi vaikeaa olla uskottava kun tuottaja repeili vieressä niin että otot piti ottaa uusiksi. Mutta se on varmaan hyvä asia.
Perjantai-iltana keikan jälkeen kävin Artun luona juomassa vähän olutta ja skumppaa. Artun ystävä tunnisti mut Hesarin artikkelista ja ilmoitti että hänen isoisänsä (90 v. Jorma Hinthaarasta)(for God's sake) oli leikannut artikkelin lehdestä ja jotenkin oli sitä mieltä mä olin tosi makee. Ja niinpä sitten minulta pyydettiin mun ensimmäinen nimmari. 90 vuotiaalle Jormalle Hinthaaraan. Milestone.
Torstain ehkä-treffeistä ei ole vielä selvyyttä. Me nähtiin, mentiin siiderille, juteltiin ja oli tosi kivaa. Me istuttiin vaan muutama tunti, mutta toisaalta se makso kaikki mun juomat. Ja sanoi että mennään uudelleen. Treffit? Ehkä. Äänestää voit lähettämällä sähköpostia osoitteeseen coffeelotta@diaryland.com
Eilen olin keikalla Talon finaalissa, ja päivällä ennen lähtöä mulla kävi mun toinen encounter julkisuuden kanssa. Olin Memphisissä syömässä, ja kun siellä maksaa laskun niin saa karkkia kaupan päälle. Tarjoilija toi mulle neljä pikkupussia nallekarkkeja ja sanoi: "saat ekstrakarkkeja kun oot niin hyvä koomikko". Siis aivan liikuttavaa! Ihana tyyppi!
Kolmelta tuli auto hakemaan mua, ja ajettiin Lahden Karistoon Talon finaaliin. Tuli aika pitkä päivä. Kotona olin vasta puoli yksi. 9 tuntia 10 minuutin keikan takia. Huh… Tiina ja Kimmo voittivat Talon. Ne oli mun suosikit. Siis en mä yhtäkään jaksoa koko ohjelmasta ollut nähnyt, mutta paikan päällä päätin että ne olivat sympaattisemmat. Ja niinpä ne sitten saivatkin 90 % äänistä. Vähän mä oon hyvä ihmistuntija.
Epilogue: Huolestunut kansalainen ja blogilukijani, koomikkokaverini Jape ilmoitti huolestuksensa siitä ettei tarina kerro miten kävi pornotähti-Samsonin. Kovin epädramaattisesti ja antikliimaksimaisesti se loppui. Samson tekstasi, soitti, tekstasi, tekstasi taas, ja loppujen lopuksi ymmärsi etten oikeasti aio mennä tapaamaan häntä, kun en kertaakaan vastannut. Höh. Huono tarina.
