2005-07-21 - 12:27 p.m.
- Paljon onnea nimipäivänä Lotta, tänään on Johannan nimipäivä. Tässä sinulle arvokas lahja ja hieno kukkakimppu.
- Voi kiitos paljon, kuinka ystävällistä!
- (Kop kop) (ovelle koputetaan) [Lähetti:] Tässä olisi kukka lähetys Lotta Backlundille. 120 ruusua. Mulla on loput tuolla autossa.
- Voi ihanaa, kiitos paljon!
- (Ring ring) (puhelin soi) Tiffanylta päivää, meillä on teille täällä lähetys jalokiviä, mutta se ei mahdu teidän postiluukustanne sisälle, voimmeko tuoda sen teidän työpaikalle?
- No mutta, totta kai. Voi kuinka hienoa!
Tollasta keskustelua EN ole käynyt tänään, vaan ihana ystäväni Laura oli ainoa joka (melkein) muisti ja onnitteli mua. Kukaan ei rakasta mua. Byhyyyy.
Voi voi, blogilomailua on ollut viimeiset päivät. Mutta erittäin hyvällä syyllä. Syy on tietenkin uusin Harry Potter, jonka vihdoin sain loppuun toissapäivänä.
Siellä me siis seisoimme, aamuseitsemältä lauantaiaamuna Akateemisen kirjakaupan ulkopuolella. Me: kolme sangen sivistynyttä nuorta daamia, yksi ekonomi, kaksi lähes ekonomia ikähaarukassa 23-27. Muut: Ziljoona lasta ja teiniä jotka olivat pukeutuneet harrypottereiksi ja hermionegrangereiksi tai muiksi oudoiksi velhoiksi ja noidiksi.
Saimme siis kirjat, ja siitä eteenpäin en paljoa muuta olekaan tehnyt kuin lukenut.
Lähdin lauantaina Anttonin luokse Naantaliin. Antton ja muut melukylän lapset pitivät pienet (n. 100 hlö) kekkerit, ja mä olin ajatellut että voin auttaa järjestelyissä. Ilma oli kuitenkin tosi hieno ja mä autoin istumalla Anttonin terassilla lukemassa Harry Potteria koko päivän. Välillä Antton toi mulle kaljaa ja sitten mä vaan luin lisää. Ja vihdoin sain sen toissapäivänä loppuun. Ja kyllä oli taas niin dramaattinen ja jännittävä loppu että ei millään malta odottaa että seuraava (ja viimeinen) Potter-kirja ilmestyy.
Viime torstaina oli minusta juttu Iltiksessä, se oli tosi hauska. Harmitti vaan että oli sama kuva kuin Hesarin artikkelissa, eikä se upea kuva jossa näkyy pinkit korkkarit. (Hyvä luoja, it's wrong to love shoes this much). Ja miksi ihminen (toisin sanoen minä) oikein tuhlaa niin paljon rahaa alennusmyynneissä eikä käytä sitä fiksummin, kuten esimerkiksi säästämällä sen tuleviin vuokriin, tenttikirjoihin, uuteen puhelimeen tai muuhun hyödylliseen? Koska kengät tekee onnelliseksi.
Eilen teki svensk presstjänst musta haastattelun joka varmaan menee levitykseen huomenna tai jotain. Jännittävää. Ja eilen olin telkkarissakin. TV-Nytt päivysti siinä Café Kafkan edessä (varmaan jotta saisivat ruotsinkielisiä haastateltavia) ja teki juttua siitä, josko ihmiset pelkäävät taskuvarkaita keskustassa, ja siihenkin pääsin sanomaa viisaat sanani. Kändis ja asiantuntijakommentaattori.
Illalla menin syömään Kukan, Michaelin ja Mikan kanssa. Ja raastoin Kukan hermot lietsomalla jännitystä siitä miten Harry Potter loppuu. Keskusteltiin Kukan kanssa siitä miten ihanaa olisi olla kirjailija. Jos saisi olla mitä tahansa, niin olisin kirjailija. Ehdottomasti. Nyt täytyy enää kirjoittaa se kirja. Tai keksiä se juoni. Tai ees joku idea. Perhana.
